Las Vegas Tiger RR

o/t. varsan nimi (s.00.00.0000) i/e. isä/emä - om. @
o/t. varsan nimi (s.00.00.0000) i/e. isä/emä - om. @
o/t. varsan nimi (s.00.00.0000) i/e. isä/emä - om. @

29.04.2017
Ollessani Saksassa kilpailemassa, ehdin pistäytyä muutaman työntekijäni kanssa Oresama nimisen naisen pitämällä Zurück tallilla. Olin havainnut tallilla olevan myynnissä muutamia kokeneita kilpahevosia, joista erityisesti holsteintamma Las Vegas Tiger RR kiinnosti minua. Jo ennen hevosen näkemistä Oresama oli rehellisesti kertonut tamman olleen pitkään hyvin vajavaisella käytöllä, mutta paikan päällä koin pienen järkytyksen. Lauraksi kutsuttu tamma oli erittäin lihasköyhä. Tamma katseli meitä kuitenkin varsin kiinnostuneen näköisenä karsinasta ja pienen pohdinnan jälkeen Oresama esitteli hevosta juoksutusliinassa hieman, jolloin saatoin todeta hevosen liikkuvan puhtaasti vaikka jäykkähän se toki oli. Nähdessäni vielä hieman videota Laurasta muutaman vuoden takaa, jolloin se oli ollut elämänsä kunnossa, olin mystisesti lumoutunut. Pakkohan tammasta oli sitten kauppakirjat tehdä ja näin ollen seuraavaksi sainkin alkaa miettiä sitä, miten ja milloin saisimme tamman Breawaan.

05-07.05.2017
Ja taas perjantaina 05.05.2017 löysin itseni Züruckin pihasta. Tällä kertaa mukanani oli vain traileri ja yksi tallityöntekijäni, jonka oli tarkoitus toimia seuranani matkan aikana ja toisena kuskina. Olimme siis hakemassa jokin aika sitten ostamaani holsteintamma Lauraa. Vaikka matka Züruckista Breawaan olisi pitkä, olin todennut trailerissa useamman päivän lyhyissä jaksoissa matkustamisen olevan huonokuntoiselle tammalle parempi kuin täysin yksin esimerkiksi laivassa matkustaminen.

Tammaa lastatessani yllätyin hyvin positiivisesti sen kävellessä tyhjään traileriin ja jäädessä syömään heiniä sisään ilman pienintäkään epäröintiä. Näin ollen pääsimme lähtemään olettamaamme aiemmin. Pysähdyimme tasaisin väliajoin lepäilemään ja tarkistamaan tamman vointia sekä lisäämään heinää sille. Ensimmäisen matkustuspäivän lähestyessä loppuaan, saavuime vanhan valmentajani Emmy Libresctin luokse. Ystävällinen nainen oli luvannut majoittaa sekä matkaavat ihmiset että Lauran, joka askeli trailerista yhtä rauhallisesti ulos kuin käveli sisäänkin. Ennen nukkumaan menemistä työntekijäni talutteli Lauraa vielä hieman ympäriinsä, ettei tamma pääsisi aivan jäykistymään.

Varhain lauantaina jatkoimme taas matkaa ja poistuimme Saksasta rajan ylitse. Matkasää oli perjantaihin nähden muuttunut huonommaksi, edelleenkin lämpötila oli juuri sopiva hevosen kuljetusta ajatellen, mutta trailerin kattoon ropisevat sadepisarat synnyttivät äänen joka sai Laurankin hieman hereille ja kuulolle trailerin kamerasta katsottaessa. Pikku kuulostelusta huolimatta tamma jatkoi siististi matkustamista. Keskipäivällä pienen sateen muuttuessa kaatoraekuuroiksi, pysähdyimme Enwie Poniesin tiluksille lepäämään. Laura pääsi hetkeksi lepäämään karsinaan ja itse vaihtamaan kuulumisia entisen opiskelijamme kanssa. Iltapäivällä saatoimme taas jatkaa matkaamme ja saavuimme varhaisyöllä Reigel Riding Clubille jonne Laura sai taas majoittua yöksi. Itse taas majoittauduin työntekijäni kanssa hänen ystävällisen tuttavansa kanssa.

Aamulla Reigelissä meitä odotti yllätykseksemme melko väsynyt hevonen. Ilmeisesti Laura ei ollut tullut toimeen karsinanaapurinsa kanssa, ja oli onnistunut kolhaisemaan toista etujalkaansa niin, että se oli hieman turvonnu. Syvä huokaus, jonkin aikaa tamman kinttua kylmättyämme päätimme jatkaa matkaa ja toivoa ehtivämme tänään jo kotiin Breawaan.

Aamun äksönin jälkeen kaikki meni suunnitelmieni mukaan ja vihdoin saavuimme Breawaan. Perille päästyämme purimme Lauran pikaisesti trailerista, todetaksemme että aamun turvotuskin oli laskenut yllätykseksemme lähes täysin. Pienen talutuksen ja kylmäyksen jälkeen tamma pääsi lopulta ihka omaan karsinaan, jossa se alkoi heti tehdä tuttavuutta naapurikarsinoiden asukkaisiin kaltereiden välitse. Täytyy kyllä sanoa että pikkuhaveria lukuunottamatta matkamme meni paremmin kuin hyvin! Voi kuinka kaikki hevoset olisivat yhtä helppoja matkustajia, kuin Laura. Tamma käyttäytyi joka paikassa oikein hyvin ja oli Breawassakin heti kuin kotonaan.

15.05.2017
Laura on kotiutunut Breawaan erinomaisesti ja mikäli en tietäisi hevosen olleen meillä vasta noin viikon, voisin väittää sen olleen meillä aina! Tamma on osoittautunut varsin lunkiksi kaveriksi, sen kanssa pärjäävät maastäkäsin aremmatkin tallityöntekijämme. Ratsastettu Lauraa ei ole vielä kovin paljon, sillä haluamme kohottaa tamma kuntoa pikkuhiljaa. Tallin nuoria ratsuttava Thalassa Rize on kuitenkin muutaman kerran tämänkin hevosen selkään noussut ja todennut otuksen myös selväpäiseksi ratsastettavaksi ainakin käynnissä. Lihasten lisäksi myös yleinen kestävyyskunto tammalla on puutteellinen ja jo lyhyt työskentely puskee hien pintaan. Kyllä me kuitenkin uskomme saavamme Laurasta vielä ainakin hyvän siitostamman ja ehkä voimme sitä vielä kouluaitojen sisäpuolellakin käyttää mielenvirkistykseksi joskus. Mutta ennen kaikkea tätä keskitytään hankkimaan Lauralle vähän lihasmassaa!