Moon Saaga

Palkittu 31.01.2023 esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa pistein
5 + 40 + 25 + 20 + 13 = 103 p. ERJ-I

o. Kastilaisten Savuhurmos (s. 17.06.2017)
o/t. varsan nimi (s.00.00.0000) i/e. isä/emä - om. @
o/t. varsan nimi (s.00.00.0000) i/e. isä/emä - om. @

10.05.2016 päiväkirjamerkintä
Huhhuh mikä helle! Jo aamulla Breawan lämpömittari näytti varsin lämpimiä lukemia ja päivän mittaan lämpötila vain kohosi. Olin sopinut itselleni ja Saagalle estevalmennuksen tälle päivälle, mutta helle sai minut miettimään koko valmennuksen perumista. Olisimme toki voineet muuten mennä viilennettyyn maneesiimme, mutta valitettavasti se oli tietenkin varattu myös juuri samaan aikaan. Vanha maneesi taas ei tullut kysymykseenkään, se olisi ollut sauna ja hieman pieni estevalmennukselle.

Aika kului nopeasti ja jossakin välissä tajusin, ettei valmennukseen jota en ollut saanut aikaiseksi peruuttaa, ollut enää kovin pitkä aika. Nyt olisi ollut epäkohteliasta peruuttaa valmennusta, joten ei auttanut muu kuin mennä laittamaan Saaga kuntoon. Tarhassa auringosta nauttivaa tammaa lämpö ei tuntunut haittaavan, mutta oliko se nyt ihme kun koko hevonen oli klipattu. Minä sen sijaan valuin hikeä jo tammaa varustaessani.

Elias Vinströmin pitämä valmennus alkoi ajallaan yhdellä Breawan monista kentistä. Helpotuksekseni mies kertoi valmennuksen olevan tänään hieman tavanomaista kevyempi juurikin lämpötilasta johtuen. Vielä valmennuksen alussa Saaga tuntui omalta, reippaalta itseltään ja oli lämmöstä huolimatta kokoajan menossa, mutta tunnin edetessä alkoi hevosenkin vauhti vähän hidastua.

Pidimme valmennuksen aikana harvinaisen paljon taukoja, jolloin saimme taas hieman hengähtää Saagan kanssa ja Elias sai hörpättyä hieman vesipullosta jonka oli tuonut mukanaan. Myös minulle ystävällinen tallityöntekijämme piipahti pikaisesti tuomaan oman vesipullon josta sain nopeasti juotua hieman. Taukojen vuoksi valmennus venyi hieman suunnittelemaamme pidemmäksi, mutta onneksi minulla ei ollut kovin tiukka aikataulu.

Valmennuksen loppuessa viimein, sekä minä että hevonen olimme aivan puhki. Hyvä että jaksoin tamman pesupaikalle taluttaa! Tallissa luovutin Saagan tallityöntekijöidemme riisuttavaksi ja pestäväksi, minkä jälkeen itse raahauduin lepäämään hieman tallin taukotilaan.

18.04.2016 päiväkirjamerkintä
Jee, kevät on täällä! Lämpimästä säästä innostuneena päätin hoitaa Saagan liikutuksen kentällä jonka aurinko oli vihdoin sulattanut ja kuivattanut niin hyvin, että sillä pystyi tekemään muutakin, kuin vain kävelemään. Vaikka kentällä olisi ehkä jopa voinut jo hypätä, päädyin pitämään vapaapäivän Saagan ratsastuksesta ja otin sen vain juoksutukseen. Pidin tammaa aluksi liinassa, jossa ulkoilmasta selvästi virtaa saanut tamma ei millään olisi halunnut kävellä rauhassa. Rennon alkukäynnin sijaan Saaga kipitti, hörisi ja pörisi ja muutamankerran muka hyppäsi pari yllätyssivuloikkaakin.

Saagan käveltyä riittävästi totesin itselleni ja hevosellekin mukavimmaksi vaihtoehdoksi päästää sen vapaaksi kentälle. Irrotettuani liinan suomenhevostamman suitsista, se säntäsi samantien hurjaa pukkilaukkaa kentän päätyyn. Aidan tullessa vastaan, tamma siirtyi raviin kääntyäkseen mutta pitkään se ei kuitenkaan ravissa malttanut olla, ennen kuin se sinkosi taas laukkaan. Energistä laukkailua ympäri kenttää kesti jonkin aikaa, mutta kun Saaga oli saanut suurimmat energiat purettua alkoi vauhti hiipua hieman ja minäkin aloin taas hieman kiinnostaa hevosta.

Saagan pysähdyttyä kentän portille luokseni, päätin napata hevosen vielä hetkeksi liinaan työskentelemään. Liinassa teetin hevosella paljon siirtymisiä ja vielä sitäkin enemmän pysähdyksiä, sillä energiaa tuntui kuitenkin olevan vielä sen verran etteivät hidastavat avut meinanneet aluksi mennä perille.

Kun Saagan jarrut oli taas todettu toimiviksi, kävimme tamman kanssa tallissa vaihtamassa suitset ja liinan riimuun ja riimunaruun, minkä jälkeen päästin hevosen tarhaan syömään siellä jo odottavia päiväheiniä.

25.2.2016 päiväkirjamerkintä
Lunta, paljon lunta silmänkantamattomiin! Saagan treenauksen suhteen lumisuus on vain kiva juttu, sillä nyt treeniä pystyy tekemään hangessa. Tänään minulla oli aikaa tammalle ja sään ollessa oikein sopiva, päätimme lähteä rautiaan kanssa lumiselle pellolle.

Saaga tuntui varsin energiseltä jo alkukäynnissä ja päätinkin, ettei tänään viilattaisi pilkkua vaan keskityttäisi ottamaan tammalta vain puhtia pois. Alkuraveissa tamma ei olisi millään malttanut kuunnella ja muutaman kerran se yrittikin ominluvin nostaa laukan muutaman pierupukin kautta. Vaikka tarkoitus oli ottaa virtaa pois, tahdoin tamman malttavan odottaa ja ravailimmekin yllättävän pitkään, ennenkuin Saaga oli rauhallinen.

Lopulta tamma alkoi tuntua siltä, että voisimme nostaa laukan. Luvan saatuaan Saaga pinkaisikin täyteen laukkaan, heittäen taas alussa pari pukkia. Nyt annoin tamman vain mennä, istuin hiljaa kevyessä istunnassa satulassa ja nautin vauhdista. Saaga sai pinkoa juuri niin lujaa, kuin halusi pitkän pellon päähän asti. Pellon lopun lähestyessä oli pakko hidastaa hieman ja kääntyä takaisin, mutta päästessämme taas pitkälle sivulle, otti tamma taas kunnon spurtin!

Päästyämme kerran ison pellon ympäri, otin tamman taas pieneksi hetkeksi raviin, tehden lisäksi muutaman pysähdyksen jarrujen varmistamiseksi. Kohta nostin taas laukan suoraan pysähdyksestä ja annoin tamman mennä pellon toiseen päätyyn, jossa hidastin laukkaa taas hieman tehden ison ympyrän pellon päätyyn. Ympyrän jälkeen kehotin Saagaa taas menemään, tämä olisi viimeinen spurtti ja nyt oli aika ottaa kaikki mahdollinen irti!

Kierroksen mentyä taas, hidastin Saagan hitaasti ravista käyntiin ja suuntasin puuskuttavan, mutta kuitenkin tyytyväiseltä vaikuttavan sporttisuokin kanssa maneesiin tekemään jotakin järkevää, mutta rauhallisempaa työskentelyä hetkeksi.